1 Edelliset voimassa olevat säännöt Voimassaolon alku: voimassa kevätkokouksesta 2024) ja Rekisteröity onnistuneesti 11.09.2024 12:19:56 (PRH:n kirjauspäivämäärä) 1 § Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lohjan Sydän ry (myöhemmin yhdistys). Yhdistyksen kotipaikka on Lohja. 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on Suomen Sydänliitto ry:n (myöhemmin Liitto) alueellisen jäsenjärjestön jäsen. Liittoa ja sen alueellisia jäsenjärjestöjä jäsenineen yhdessä nimitetään Sydänyhteisöksi näissä säännöissä. Yhdistyksen kielenä on suomi. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on terveiden, sydän- ja verisuonitautien riskiryhmiin kuuluvien sekä sairastuneiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Yhdistys edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonitaudit vähenisivät. Yhdistys toimii sydänterveyden vaikuttajana ja edunvalvojana. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 1. toimii jäsentensä perusyksikkönä, 2. edistää terveitä elämäntapoja ja sydänterveyttä sekä ehkäisee eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, 3. toimii paikallisena etujärjestönä sydän- ja verisuonitauteja sairastavien hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja sosiaalisen turvallisuuden
4. harjoittaa tiedotus-, terveyskasvatus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa, 5. järjestää ja koordinoi terveystapahtumia, -kampanjoita ja -kursseja, luento-, neuvonta- ja liikuntatilaisuuksia sekä välittää aineistoa ja asiantuntija-apua, 6. järjestää neuvonta- ja liikuntaryhmiä, kuntoutuskursseja ja muuta kuntoutumista edistävää toimintaa sekä tukee kuntoutuksen kehittämistä, 7. järjestää keskustelu- ja yhdessäolotilaisuuksia sekä kerho-, virkistys- ja harrastustoimintaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi, 8. tekee paikallista yhteistyötä viranomaisten sekä sellaisten järjestöjen, laitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa, joiden toiminta edistää yhdistyksen tarkoitusta ja kansanterveyttä, 9. tekee yhteistyötä muiden Sydänyhteisön toimijoiden kanssa, 10. tukee Sydänyhteisön tavoitteiden toteutumista järjestämällä resurssiensa mukaan Sydänyhteisön toimintasuunnitelmien tarkoituksenmukaisia toimintoja, 11. pyrkii muilla vastaavilla tavoilla noudattamaan ja toteuttamaan toiminta-ajatustaan. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia tilaisuuksia, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, harjoittaa kustannus-, kahvila-, majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti
3 § Jäsenet Yhdistyksen jäseniä ovat - varsinaiset jäsenet - kannatusjäsenet - kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet. Varsinaiset ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka haluaa toimia yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Varsinaiset jäsenet jaetaan jäsenryhmiin seuraavasti: 1) pääjäsen (maksaa täyden jäsenmaksun ja saa jäsenetuna lehden) 2) perhejäsen, joka on perheen muu kuin pääjäsen (maksaa alennetun jäsenmaksun ja ei lehteä) 3) toissijainen jäsen, joka on jo jonkin muun Sydänyhteisön yhdistyksen jäsen (maksaa alennetun jäsenmaksun ja ei lehteä). Hallitus hyväksyy jäsenen jäsenryhmän ja muutokset ilmoituksen perusteella jäsenrekisteriin, jos muutosedellytykset täyttyvät. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsuu yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.
ansiokkaasti on vaikuttanut yhdistyksen toiminnan kehittämiseen sydänyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana, ja kunniajäseneksi henkilö, jonka toiminta merkittävällä tavalla on koitunut yhdistyksen tavoitteiden hyväksi. 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta siten, ettei hän ole maksanut sitä kalenterivuoden loppuun mennessä. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 5 § Jäsenmaksu Varsinaisten jäsenten vuotuisen jäsenmaksun yhdistyskohtaisesta suuruudesta päättää syyskokous. Syyskokous vahvistaa liiton ja aluejärjestön osuudet ja jäseniltä perittävän kokonaisjäsenmaksun jäsenryhmäkohtaisesti. Syyskokous vahvistaa kannatusjäsenmaksun. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja, mutta yhdistys maksaa mahdollisen liiton ja aluejärjestön osuuden heidän puolestaan.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kaksi (2) - kaksitoista (12) muuta varsinaista hallituksen jäsentä sekä nolla (0) - kuusi (6) varajäsentä. Hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen varajäsen tulee poissaolevan hallituksen varsinaisen jäsenen sijaan ja läsnä olevista varajäsenistä valitaan korvaava jäsen kokouskohtaisesti. Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen varajäsenten toimikausi on yksi (1) vuosi ja hallituksen jäsenten toimikausi on kolme (3) vuotta. Kolmasosa (1/3) hallituksesta on erovuorossa vuosittain. Käytäntöön siirryttäessä ensimmäisen ja toisen vuoden erovuoroiset valitaan arvalla. Hallituksen puheenjohtajana voi toimia enintään kuusi (6) ja hallituksen jäsenenä voi toimia enintään kolme (3) täyttä toimikautta peräkkäin. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä kahden siihen tehtävään valitun läsnäolleen jäsenen tai kokouksen itsensä tarkastettava. Hallituksen tehtävänä on erityisesti 1. johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa, 2. valvoa, että yhdistyksen taloutta ja omaisuutta hoidetaan huolellisesti sekä, että sen saamia lahjoituksia, avustuksia ja testamenttivaroja käytetään luovuttajan asettamien määräysten ja ehtojen mukaisesti, 3. laatia ja esittää vuosittain yhdistyksen kokoukselle ehdotukset toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toiminta vuosikertomukseksi ja tilinpäätökseksi sekä lähettää niistä yhdistyksen kokouksen päätökset tiedoksi aluejärjestölle, 4. valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat, 5. hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä hyväksyä ehdotuksesta varsinaisten jäsenten jakaminen jäsenryhmiin, 6. vastata jäsenrekisterin tietojen ylläpidosta ja tietojen oikeellisuudesta, 7. vastata GDPR:n mukaisista rekisterien kuvauksista ja tietosuojaselosteista, rekisterien ylläpidosta ja hävittämisestä, rekisterien käyttöohjeista sekä valvoa ohjeiden toteutusta ja pitää kirjaa rekistereitä käsittelevien henkilöiden käyttöoikeuksista, 8. huolehtia yhteydenpidosta jäseniin, toisiin yhdistyksiin ja Sydänyhteisön toimijoihin sekä muihin yhteisöihin kuten kunta, aluehallinto ja erilaiset oppilaitokset, verkostoyhteisöt ja muut toimijat,
liittyy ja nimittää yhdistyksen yhteyshenkilöt tai edustajat jäsenyyden mukaisiin toimielimiin ja kohdan 8. toimijoihin ja tarvittaessa niiden toimielimiin sekä valvoa edustajien tai yhteyshenkilöiden toimintaa, 10. ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, päättää heidän palvelussuhteensa ehdoista ja valvoa heidän toimintaansa, 11. päättää yhdistyksen toimintojen ulkoistamisesta palveluntarjoajalle ja neuvotella, laatia ja solmia tarvittavat palvelunostosopimukset, 12. huolehtia ja vastata siitä, että yhdistyksen toiminta tapahtuu lain sekä näiden sääntöjen että Sydänyhteisön arvojen ja yleisohjeiden mukaisesti. Hallitus on vastuussa toiminnastaan yhdistyksen kokoukselle. 7 § Valmistelu- ja toimintaelimet Hallitus voi asioiden valmistelua ja toiminnan toteuttamista varten asettaa työvaliokunnan tai muita tarpeellisiksi katsomiaan valmistelu- ja toimintaelimiä, joiden kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa tai muistiota. Pöytäkirjat ja muistiot on toimitettava hallitukselle. Hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla, toiminnanjohtajalla ja sihteerillä on läsnäolo- ja puheoikeus valmistelu- ja toimintaelinten kokouksissa ilman eri kutsua. Yhdistyksessä voi olla rekisteröimättömiä kerhoja ja muita paikallisia toimintaryhmiä, joiden tarkoituksena on hallituksen tukena edistää yhdistyksen toimintaa. Tarvittaessa nämä valitsevat ryhmävastaavan ja muut toimihenkilöt, joista ilmoittavat yhdistyksen hallitukselle. Kunkin ryhmän toimintasuunnitelma, talousarvio ja toiminta sisältyvät yhdistyksen
ja tilinpäätökseen. 8 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja molemmat yksin tai varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja aina kaksi yhdessä. 9 § Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilin- tai toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilin- tai toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa ennen kevätkokousta hallitukselle. 10 § Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää sen kokous. Kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen päätöksellä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennakkoon postitse tai sähköpostilla. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
hallituksen jäsenelle. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä pöytäkirjan tarkastajien tarkastettava. Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja. 11 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhdistyksen nettisivuilla tai sähköpostitse tai tekstiviestillä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 12 § Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa 1. kokouksen avaus, 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, 3. kokouksen järjestäytyminen - valitaan kokouksen sihteeri, kaksi (2)
Fleepit Digital © 2021